MILLAISIA TYÖTEHTÄVIÄ KAUPAN ALA TARJOAA?

Kaupan ala on yksi eniten työllistävistä aloista Suomessa. Kauppa tarjoaakin paljon erilaisia työtehtäviä myyjistä ja erilaisista asiantuntijatehtävistä johtotehtäviin.

MITEN KAUPAN ALALLE PÄÄSEE TÖIHIN

Kaupan alan töihin voi päästä useaa eri reittiä. Usein kaupan alan työntekijä on tutustunut alaan ammatillisten opintojen työssäoppimisjaksolla, tekemällä osa-aikatyötä koulun tai opiskelun ohessa tai kesätyöntekijänä.

Koululaisena voit saada ensimmäiset kokemukset kaupan alan työtehtävistä TET-jaksolla. Monet kaupan alan yritykset ottavat ”tettiläisiä” harjoitteluun. Jos olet kiinnostunut TET-harjoittelusta kaupassa, ota rohkeasti yhteyttä kiinnostavaan yritykseen.

Jos olet peruskoululainen, kymppiluokkalainen, ammattistarttilainen tai lukiolainen voit hakea kesäksi myös Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelupaikkaa, joita on runsaasti tarjolla kaupan alalla. Harjoittelu kestää kaksi viikkoa ja sen tarkoituksena on tutustuttaa nuori kaupan alan töihin. Työajat sijoittuvat päiväsaikaan ja harjoitteluajalta saa palkkaa 360 € vuonna 2018 ja 365 € vuonna 2019. Tutustu ja tienaa -harjoittelupaikkoja kannattaa kysyä suoraan kaupan alan yrityksistä.

Lisätietoa Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelusta löytyy täältä.

Monet kaupan alan yritykset hakevat uusia työntekijöitä aina tarpeen tullen myös omien nettisivujensa kautta. Yksi väylä uuteen työpaikkaan on siis työhakemus, joka on kohdistettu avoimena olevaan tehtävään. Aluksi kannattaa hakea myös kestoltaan lyhyitä tehtäviä – ne kartuttavat kokemusta ja voivat poikia lisää työtä, jos vaan innokkuutta riittää ja työtä on yrityksessä tarjolla!

Voit mennä myös rohkeasti tapaamaan kauppiasta tai myymäläpäällikköä ja kertoa, että olet kiinnostunut tulemaan töihin. Kannattaa tutustua yritykseen etukäteen esimerkiksi sen nettisivujen avulla.

Työllisty palkkatuella

Palkkatuki on rahallinen tuki, jolla TE-palvelut  korvaa työnantajalle osan työttömän työnhakijan palkkauskustannuksista. Selvitä, onko sinut työllistävällä yrityksellä mahdollisuus saada palkkatukea.

Lisätietoa palkkatuesta TE-keskuksen sivuilta.

TARVITSENKO KOULUTUKSEN, JOTTA VOIN PÄÄSTÄ KAUPPAAN TÖIHIN?

Kaupan alan töihin voi päästä myös ilman koulutusta. Monella työntekijällä on kuitenkin omaan alaansa liittyvä ammatillinen perustutkinto.

Kaupan alan työntekijöiden yleisimpiä tutkintoja ovat liiketoiminnan perustutkinto eli merkonomitutkinto ja ammattikorkeakoulututkinnoista tradenomitutkinto. Vaativimmissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä voidaan edellyttää myös yliopistotutkintoa.

Jos sinulla ei ole vielä toisen asteen koulutusta, mutta olisit kiinnostunut kaupan alan töistä, hyvä vaihtoehto on myös oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutuksessa pääset suorittamaan alan ammatillista tutkintoa työpaikalla ja saat samalla työnteosta normaalin palkan. Koulutukseen kuuluvien lähipäivien aikana osallistut koulussa järjestettävään opetukseen.

Ammatillisella perustutkinnolla työelämään

Vähittäiskaupan alalla on tarjolla runsaasti erilaisia työtehtäviä nuorille. Työ vähittäiskaupassa sopii sinulle, jos haluat työskennellä ihmisten parissa, olet palvelualtis, myyntihenkinen, hyvä kuuntelija, nopea reagoimaan, oma-aloitteinen ja muutoksiin sopeutuva. Työyhteisöt ja asiakaskunta ovat yhä kansainvälisempiä, joten kielitaito on eduksi. Työ on usein fyysistä ja hyvä kunto auttaa jaksamaan.

Jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen ja kiinnostunut oppimaan uutta, sinulla voi kokemuksen kartuttua olla mahdollisuus päästä vastaamaan jostakin osastosta tai tuoteryhmästä.

Mikäli haluat lähteä peruskoulun jälkeen opiskelemaan vähittäiskauppa-alalle, valitse liiketoiminnan perustutkinto eli merkonomitutkinto. Merkonomikoulutusta on tarjolla ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri maata. Tavoiteaika tutkinnon suorittamiselle on kolme vuotta. Tutkintoon sisältyy myös työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista, jolloin pääset yritykseen oppimaan uusia taitoja ja kokeilemaan niitä käytännössä. Tutkinto sisältää runsaasti valinnaisuutta. Valinnoillasi voit vaikuttaa siihen, minkälaista osaamista kerrytät. Esimerkkeinä valittavista tutkinnon osista ovat palvelumuotoilu, tapahtumatuotanto ja työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen.

Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa on myös ylioppilasluokkia, jolloin tutkinnon voi saada suoritettua jopa vuodessa.

Vähittäiskaupan perustehtäviin voi työllistyä myös monilla muilla ammatillisilla perustutkinnoilla kuin merkonomitutkinnoilla. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan palvelutiskillä kokin koulutuksen saaneista on pulaa.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on mahdollisuus edetä lähiesimiestehtäviin kuten tiiminvetäjäksi tai myymäläpäälliköksi.

Erikoiskauppaa edustavia myymälöitä ovat esimerkiksi vaate-, kenkä-, kosmetiikka-, kirja-, urheilutarvike-, kodintekniikka- ja auton varaosamyymälät. Niihin voi työllistyä paitsi merkonomitutkinnolla myös monilla muilla tutkinnoilla, joista on hyötyä alan tehtävissä.

Usein käytetään termiä ratkaisumyynti, kun puhutaan tukkukaupan tai teknisen kaupan myyntityöstä. Ratkaisumyynnissä käydään neuvotteluja asiakkaan kanssa ja laaditaan tarjouksia. Työ saattaa edellyttää matkustamista ja siinä tulee perehtyä tarkkaan asiakkaan liiketoimintaan. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, tuloshakuisuutta, itsenäisyyttä sekä neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on mahdollisuus edetä lähiesimiestehtäviin kuten tiiminvetäjäksi tai myymäläpäälliköksi. Perustutkinto antaa myös jatko-opintokelpoisuuden, mikäli innostut myöhemmin jatkamaan opintoja ammattikorkeakoulussa.

Oppisopimuskoulutus itsenäisille tekijätyypeille

Onko sinun vaikeaa istua oppitunnilla ja keskittyä opiskelemaan teoriaa? Opitko parhaiten tekemällä? Oletko itsenäinen ja oma-aloitteinen? Jos vastasit kyllä, sinulle paras tapa suorittaa tutkinto voi olla kouluttautua työpaikalla oppisopimuksella.

Hanki työpaikka ja kerro työnantajallesi, että haluaisit suorittaa liiketoiminnan perustutkinnon oppisopimuksella. Jos olet juuri peruskoulun päättänyt nuori, kerro työnantajalle, että yrityksellä voi olla mahdollisuus saada korotettua koulutuskorvausta.

Kaupan alan töihin voi pätevöityä myös oppisopimuskoulutuksella.

Noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii vastuullinen työpaikkakouluttaja. Silloin tällöin istutaan päivä tai pari ammatillisessa oppilaitoksessa oppitunneilla opiskelemassa teoriaa. Mutta sekin on innostavaa, kun teoriatietoja voi päästä heti kokeilemaan käytäntöön työpaikalla.

Oppisopimuksessa voidaan suorittaa koko tutkinto tai tutkinnon osa. Oppisopimussuhteen aikana olet työsuhteessa ja sinulle maksetaan palkkaa.

Lue lisää oppisopimuksesta osoitteessa opintopolku.fi

Ammattikorkeakoulututkinnolla esimies- ja asiantuntijatehtäviin

Mikäli haluat opiskella kaupan alalle ylioppilastutkinnon jälkeen, valitse liiketalouden opinnot ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on 3,5 vuotta. Vastavalmistunut tradenomi saattaa aloittaa kaupan alan perustehtävissä, mutta etenee usein nopeastikin erilaisiin esimies- tai asiantuntijatehtäviin.

Ammattikorkeakouluopintoihin voi edetä myös ammatillista väylää pitkin eli ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Myös monilla muilla ammattikorkeakoulututkinnoilla työllistyy kaupan alalle. Esimerkiksi teknisen kaupan ja palvelujen alalla insinöörikoulutus on tärkeä.

Ratkaisumyyntityössä edellytetään usein ammattikorkeakoulututkintoa.

Kaupan asiantuntijatehtäviä on monenlaisissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi ostossa, henkilöstöhallinnossa, IT-toiminnoissa, mainonnassa ja markkinoinnissa, talousasioissa, valikoimanhallinnassa ja viestinnässä.

Asiantuntijatyölle on tyypillistä tiedon hankinta, kokoaminen ja analysointi, suunnittelu, kehittäminen, neuvonta ja innovointi. Se edellyttää muun muassa toimialan syvällistä tuntemusta, asiakaslähtöisyyttä, kustannustietoisuutta sekä projekti- ja verkostoitumisosaamista.

Kaupan alalla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Suomalaiset tukku- ja teknisen kaupan yritykset myyvät tuotteitaan asiakkaille ympäri maailmaa. Ostajat hankkivat kuluttajamyyntiin tuotteita maailmalta. Verkkokauppa ei tunne rajoja. Hyvä kielitaito ja kulttuuriosaaminen ovat edellytyksenä monissa asiantuntijatehtävissä.

Yliopistotutkinto vaativimpiin työtehtäviin

Vaativimpiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin edellytetään yleensä yliopistotutkintoa. Kaupan alalle rekrytoidaan eniten kauppatieteen maistereita ja seuraavaksi eniten diplomi-insinöörejä.

Kaupan alan arvioidaan tulevaisuudessa tarvitsevan yhä enemmän brändin kehittämisosaajia, tuotesuunnittelijoita, kansainvälisen kaupan osaajia ja asiantuntijoita, joilla on osaamista jalostaa tietomassoja asiakasymmärrykseksi.

MITEN VOIN KEHITTÄÄ AMMATTITAITOANI KAUPAN ALALLA?

Kaupan alalla on mahdollisuus päivittää ja kehittää osaamistaan suorittamalla työtehtävien kannalta sopiva ammatillinen tutkinto tai sen osa. Niiden avulla työssä oleva voi näyttää jo kerryttämänsä osaamisen tai hankkia lisäosaamista.

Tiedustele työnantajaltasi mahdollisuutta solmia oppisopimus joko koko tutkinnon tai sen osan suorittamiseksi. Oppisopimuksessa työnantaja nimeää esimiehen tai kokeneen työntekijän työpaikkaohjaajaksi, joka yleensä myös arvioi osaamista tutkinnon perusteiden mukaisesti. Osaamisen näyttöihin valmistavaa lähiopetusta  tarjoavat ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä ammatilliset oppilaitokset. Näytössä tutkinnon suorittaja osoittaa osaamistaan työpaikalla aidoissa työtehtävissä.

Lue lisää oppisopimuksesta osoitteesta opintopolku.fi

Jos olet tullut kaupan alalle töihin suoraan peruskoulusta vailla ammatillista koulutusta, voit suorittaa liiketoiminnan perustutkinnon. Se on niin sanottu alalletulotutkinto eli antaa valmiudet perusammattitehtäviin. Jos olet hankkinut jo hieman enemmän työkokemusta ja haluat syventää ammattitaitoasi, voit suorittaa ammattitutkinnon. Eniten suoritettu ammattitutkinto kaupan alalla on liiketoiminnan ammattitutkinto, myynnin ja markkinointiviestinnän osaamisala. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet hallitsevat vaativimmat työtehtävät jollain kaupan osa-alueella, esimerkkinä tällaisesta on liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, kaupan osaamisala.

Osaamista voi kehittää näyttötutkinnoilla.

Voit myös tähdätä esimiehen urapolulle ja kartuttaa esimiesosaamistasi suorittamalla lähiesimiestyön ammattitutkinnon tai vaativampiin esimiestehtäviin valmistavan kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon.

Jos yrittäjyys kiinnostaa, on mahdollista suorittaa yrittäjän ammattitutkinto.

KAUPAN ALAN AMMATTILAISTEN URATARINOITA

Kaupan alalle tullaan usein nuorena. Ala kuitenkin tarjoaa myös paljon uramahdollisuuksia. Kaupan alan ammattilaiset kertovat seuraavassa työhistoriastaan ja uristaan.

Tekninen ja liiketalouden koulutus kohtaavat kaupan alan töissä

Joona Salminen, kouluttaja, Toyota Material Handling Finland Oy

”Olen Joona Salminen ja työskentelen kouluttajana Toyotalla. Peruskoulun lopun häämöttäessä aloin miettiä, mitä haluaisin tehdä isona. Kirjoista opiskelu ei enää kiinnostanut vaan halusin tehdä jotain konkreettista, jossa voisin nähdä työni tulokset. Tunsin lukion olevan poissuljettu vaihtoehto, joten päätin hakea ammattiopistoon opiskelemaan kone- ja metallialaa. Alasta minulla ei ollut juurikaan tietoa, mutta lähdin sitä innokkaasti opiskelemaan. Opintosuunta osoittautui nopeasti hyväksi valinnaksi. Opiskeluun liittyi paljon käsillä tekemistä sekä työharjoittelua, jonka kautta sain ensikosketukseni työelämään. Ammattiopistossa opiskelu oli aivan erilaista kuin aikaisemmat kokemukseni opiskelusta.

Valmistuttuani ammattiopistosta siirryin metallialan työtehtäviin. Työskentelin jonkin aikaa koneistajana. Koneistus ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta, joten armeijan jälkeen hakeuduin kokoonpanotehtäviin toisen yrityksen palvelukseen. Kokemuksen kasvaessa siirryin entistä vaativampiin työtehtäviin ja lopulta työnjohtajaksi.

Kone- ja metallialaa sekä markkinointia ja logistiikkaa opiskellut Joona Salminen työskentelee kouluttajana Toyotalla.

Kun olin ollut työelämässä viisi vuotta, aloin miettiä uudestaan tulevaisuuttani. Tuntui siltä, että halusin kehittää osaamistani ja opiskella lisää. Olin kiinnostunut monista asioista mutta erityisen paljon taloudesta ja liike-elämästä. Päätin hakea uudelleen opiskelemaan ja onnistuin saamaan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta liiketalouden opintosuunnalta. Opiskelujeni alussa ajattelin suuntautuvani talousasioihin, mutta huomasin kiinnostukseni olevan enemmän ihmisten parissa toimimisessa. Päätin suuntautua markkinoinnin- ja logistiikan opintoihin.

Tavoitteenani oli työllistyä opiskeluni jälkeen työpaikkaan, jossa pystyisin yhdistämään uuden kaupallisen osaamiseni ja aikaisemman teknisen osaamisen. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun pääsin tekemään Teknisen Kaupan ja Palveluiden Yhdistyksessä. Sieltä sain kokonaisvaltaisen kuvan teknisenkaupan alasta. Työharjoittelun jälkeen pääsin töihin teknisen kaupan ja materiaalinkäsittelyn alalla toimivaan Toyota Material Handling Finland Oy:hyn, jonne tein myös opintoihin kuuluvan opinnäytetyön.

Toyotalla olen työskennellyt nyt monissa eri rooleissa. Olen toiminut tuotevastaavana ja myynnin tukitoiminnoissa. Tällä hetkellä toimin kouluttajana ja vastaan yrityksemme koulutusliiketoiminnasta. Vastuullani on muun muassa koulutusliiketoiminnan kehittäminen, myynti, markkinointi ja tietenkin kouluttaminen. Kaikissa rooleissa työpäivät ovat olleet hyvin vaihtelevia ja saan olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä.”

Kolme vuosikymmentä kaupan alalla

Virpi Hyppönen, kauppias, Kookenkä

”Olen Virpi Hyppönen, 45-vuotias kaupan alan ammattilainen. Kaupassa olen ollut töissä 32 vuotta. Tällä hetkellä omistan mieheni kanssa kaksi Kookenkää, joista toinen sijaitsee Jyväskylässä ja toinen Mikkelissä.

Olen tehnyt aina paljon töitä koulun ja opiskelujen ohella. Mottoni onkin, että aktiiviselle ihmiselle löytyy aina töitä! Kun olin 13-vuotias, siivosin äitini apuna Kemiläisessä kauppakeskuksessa iltaisin. Haaveilin aina, että pääsisin myyjäksi kauppakeskuksen lelukauppaan. Reippaana tyttönä marssin eräänä päivänä lelukauppiaan luo ja kysyin, voisinko tulla jouluapulaiseksi.  Siitä alkoi kaupan alan urani. Joulutyö muuttui pikkuhiljaa vakituiseksi ilta- ja viikonlopputyöksi. Välillä tein töitä myös urheilukaupassa, joka oli saman kauppiaan omistuksessa.

Kenkäkauppias Virpi Hyppönen on ollut kaupan alalla töissä nuoresta lähtien.

Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan yliopistoon ekonomiksi. Samaan aikaan alkoi Suomessa lama. Kesätöitä oli vaikea saada pankeista, joihin yleensä otettiin paljon ekonomiopiskelijoita. En kuitenkaan lannistunut vaan kysyin töitä K-Citymarketista. Sainkin sieltä kesätyöpaikan kassalla. Kesätyö vaihtui ilta- ja viikonlopputyöksi, ja parin vuoden päästä hain K-noutotukun kassalle töihin kesätöihin.

Kun olin gradua vaille valmis ekonomi, Kemin noutotukussa vapautui noutotukkupäällikön paikka. Pääsin haastatteluihin ja soveltuvuustesteihin ja sitä kautta aukesi ensimmäinen esimiespaikka K-ryhmässä.  Myöhemmin aloin haaveilla kauppiasurasta ja lähdin ruokakauppiasharjoitteluun. Huomasin, että Jyväskylässä kenkäkauppias oli kuitenkin vaihtamassa paikkakuntaa, joten päätimme mieheni kanssa hakea tuota kauppapaikkaa. Soitin Kenkäkeskon johtajalle ja kysyin, olisiko meillä mahdollisuuksia päästä kenkäkauppiaaksi.  Ja tällä tiellä sitä edelleen ollaan.”

Harjoittelupaikasta urkeni ura

Jarno Minkkinen, Sale-ryhmäpäällikkö, Osuuskauppa Keskimaa

”Olen Jarno Minkkinen ja työskentelen Sale-ryhmäpäällikkönä Osuuskauppa Keskimaassa. Opiskellessani viimeistä vuotta Äänekosken kauppaoppilaitoksessa päädyin hakemaan työharjoittelupaikkaa Osuuskauppa Keskimaan Hirvaskankaan Essolta. Enpä olisi arvannut, että siitä työharjoittelusta olisi alkanut elämäni pisin, ehkä jopa ainoa työura. Harjoittelun päätteeksi kirjoitettiin työsopimus, ja sillä tiellä olen tavallaan edelleen.

Hirvaskankaalla sain vastuuta koko ajan lisää sopivina annoksina. Muutaman vuoden jälkeen esimieheni kannusti hakeutumaan S-ryhmän esimiesohjelmaan. En ollut ajatellut itseäni esimiestehtävässä, mutta onnistumiset pikkuhiljaa kasvaneissa vastuissa olivat kasvattaneet itseluottamustani.

Esimiesopinnoissa S-ryhmän Jollas-Opistossa työpaikka vaihtui kaupan puolelle S-market Vaajakoskelle, jossa toteutin Jollaksen teoriaopintoja käytännössä. Puolentoista vuoden jälkeen koulutus päättyi ja siirryin vuoropäälliköksi Keljonkankaan ABC:lle.

Jarno Minkkinen on tehnyt koko työuransa Osuuskauppa Keskimaassa, mutta eri tehtäviä ja työpaikkoja on ollut useita.

Myöhemmin minulle tarjottiin myymäläpäällikön tehtävää Hankasalmen Aseman Salesta. Vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä: ”Milloin voin aloittaa?” Kahden vuoden päästä siirryin Petäjäveden S-markettiin ja siitä taas kahden vuoden päästä Palokan S-markettiin. Viimeistään siinä vaiheessa minulle varmistui, että esimiestyö on todella minua varten. Palokassa vierähti neljä vuotta, ja hinku entistä haastavampiin esimiestehtäviin kasvoi.

Onneksi isossa yrityksessä on mahdollisuuksia, ja päädyin hakemaan Keljon Prisman päivittäistavaraosaston vetäjäksi ja 40 myyjän esimieheksi. Prisman pestiä ei ennättänytkään kulua kuin vuosi, kun Keskimaan kaupan keskijohtoon tuli uusi tehtävä, ryhmäpäällikkö Sale-ketjuun, johon minua pyydettiin. Silloin olin ensimmäistä kertaa urallani epävarma. Olenko todella kykenevä toimimaan keskijohdossa ja Sale-päälliköiden esimiehenä? Jos myymäläpäällikön tehtävään lupauduin sekunnin sadasosassa, tätä päätöstä jouduin miettimään yön yli.

Hyvä päätös tuli kuitenkin tehtyä ja epävarmuus on kaikonnut onnistumisten myötä. Esimiestyö on kuitenkin samanlaista ympäristöstä ja organisaatiotasosta riippumatta. Haastavaa ja palkitsevaa, jossa juuri minun työpanos on merkittävä, jotta työryhmässä on hyvä työskennellä ja yrityksen tavoitteet täyttyvät. ”

Myyjästä henkilöstöpäälliköksi

Katja Majanlahti, henkilöstöpäällikkö, H&M

”Nimeni on Katja Majanlahti ja työskentelen H&M:n Suomen henkilöstövastaavana.  Aloitin H&M:lla myyjän työtehtävissä vuonna 1997. Sen jälkeen olen toiminut myymälässä esimiehenä 12 vuotta, osastopäällikkönä ja myymäläpäällikkönä.

Olen saanut toimia myös aluepäällikkönä, jolloin vastuualueenani oli aluetiimin ja myymäläpäälliköiden kanssa myynti, henkilöstö ja kannattavuus. Aluepäällikkönä ollessani nautin suuresti siitä, että pystyin edistämään asioita ja tukemaan muita, jotta he onnistuvat omissa työtehtävissään.

Jo osastopäällikkönä ollessani oivalsin, kuinka paljon H&M tarjoaa mahdollisuuksia kehittää itseään erilaisten koulutusten parissa. Iso yritys tarjoaa myös paljon erilaisia uramahdollisuuksia Suomessa ja ulkomailla. H&M on yksi maailman johtavista muotialan yrityksistä, joka on vahvasti arvo-ohjattu yritys. Me uskomme vahvasti työntekijöihimme ja rekrytoimme yrityksen sisältä työntekijät uusiin tehtäviin aina, kun se on mahdollista. Meillä onkin kymmeniä sisäisiä työpaikkoja avoinna vuoden aikana. Monelle tarjoutuu näin mahdollisuus saada uusia työtehtäviä kehittää itseään ja sitä kautta myös yritystä.

Parasta H&M:lla on mielestäni tiimityöskentely: tiimi koostuu erilaisista toisiaan tukevista persoonista. Työpaikalla jokaisen mielipiteelle on tilaa ja tiiminä voimme vaikuttaa asioihin!

Lähellä sydäntäni ovat arvomme ja työhyvinvointi. Työilmapiiriin vaikuttavat monet asiat, kuten johtajuus, yrityksen arvot ja yhdessä sovitut toimintatavat. Nykyisessä tehtävässäni henkilöstöpäällikkönä visioni on, että teemme HR-osastolla työtä sen eteen, että henkilöstömme kokee tehneensä oikean uravalinnan ja voivansa kehittyä H&M:lla. Mottoni on, että jokainen päivä on uusi työhaastattelu .”

Lue täältä lisää kaupan alalla työskentelevien nuorten kuvauksia työstään.

MITÄ ERI MALLEJA ON NUOREN PALKKAAMISEEN?

Nuori työntekijä voidaan ottaa yritykseen joko työsuhteeseen tai harjoitteluun. Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat näissä tapauksissa hieman erilaiset.

Kaupan ala on yksi niistä aloista, joilla on tarjota paljon nuorille sopivia tehtäviä. Työsuhteeseen palkattavan nuoren kanssa tehdään työsopimus ja sovitaan muun muassa työajasta ja palkasta. Palkan tulee täyttää Kaupan työehtosopimuksen vaatimukset.

On myös olemassa paljon erilaisia harjoittelumalleja, joilla nuori voi tulla yritykseen töihin. Erilaisia harjoittelumalleja ovat esimerkiksi Tutustu työelämään -harjoittelu tai koulujen ja oppilaitosten harjoittelut, kuten TET-harjoittelu tai koulutussopimus. Monet harjoittelut ovat palkattomia.

Työsuhde vai ei?

Opiskeluun liittyvä harjoittelu

Peruskoululaisten työelämään tutustumisjaksot eli TET-jaksot, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien koulutussopimukset ja ammattikorkeakoulujen työharjoittelujaksot ovat osa opintoja. Ammattikorkeakoulun opiskelijan työharjoittelujakso voidaan suorittaa joko työsuhteessa tai ilman. Sen sijaan TET- tai koulutussopimusten aikana ei olla työsuhteessa.

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori oppii osan tutkinnon vaatimasta ammattitaidosta koulutussopimussuhteessa työpaikalla aidossa työympäristössä. Sitä varten laaditaan koulutussopimus oppilaitoksen ja työantajan välillä. Työnantaja tulee nimetä nuorelle työpaikkaohjaaja. Koulutussopimuksen aikana ammattitaito karttuu suunnitelmallisesti ja ohjatusti. Työpaikkaohjaaja arvioi nuoren osaamista suhteessa tutkinnon tavoitteisiin.

Työkokeilu

Työttömälle nuorelle voidaan tarjota työkokeilumahdollisuutta yrityksestä.  Työkokeilun tarkoituksena on, että nuori pääsee kokeilemaan, soveltuuko kokeiltava ala tai ammatti hänelle. Työkokeilu voi kestää saman työnantajan palveluksessa enintään kuusi kuukautta. Työkokeilusta löytyy lisää tietoa TE-palveluiden verkkosivuilta.

Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelu

Kaikkein nuorimmille on kehitetty mahdollisuus saada ensi kosketus kaupan alan töihin Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelulla, jonka ehdot on sovittu Kaupan liiton ja Palvelualan ammattiliitto PAMin välillä. Tämä harjoittelu on mahdollinen jo silloin, kun nuori saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta. Nuoren tulee olla peruskoululainen, kymppiluokkalainen, ammattistarttilainen tai lukiolainen. Harjoittelu kestää kaksi viikkoa, ja siitä maksetaan palkkaa 360 € vuonna 2018 ja 365 € vuonna 2019. Tutustu tarkemmin harjoittelun ehtoihin täältä.

Kaupan töihin pääsee tutustumaan mm. Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelun kautta.

Oppisopimus

Työnantaja voi ottaa työntekijän työsuhteeseen suorittamaan samalla alan ammattitutkintoa. Oppisopimuskoulutuksessa oleva nuori suorittaa noin 80 % tutkinnosta työpaikalla. Tämän lisäksi nuorella on lähipäiviä oppilaitoksessa. Työnantaja tekee nuoren kanssa työsopimuksen ja maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta.

Jos työnantaja solmii oppisopimuksen perusopetuksen päättäneen nuoren kanssa, koulutuskorvauksen määrää korotetaan. Jos alle 25-vuotiaalla nuorella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, työnantaja voi sopia nuoren kanssa, että ennen oppisopimuksen solmimista hänellä on ennakkojakso ilman työsuhdetta. Näin molemmat osapuolet voivat kokeilla, olisiko oppisopimus heille soveltuva vaihtoehto.

Lisätietoa oppisopimuksesta löytyy osoitteesta opintopolku.fi

MINKÄ SUURUISTA PALKKAA NUORELLE MAKSETAAN?

Nuori työntekijä voidaan ottaa yritykseen joko työsuhteeseen tai harjoitteluun. Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat näissä tapauksissa hieman erilaiset.

Työsuhteeseen palkattavalle nuorelle voidaan maksaa Kaupan työehtosopimuksen mukaista koululaispalkkaa tai harjoittelijapalkkaa, jos työntekijä täyttää koululaispalkan tai harjoittelijapalkan edellytykset.

Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1.vuoden palkasta, ja sitä voi maksaa peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle yhteensä enintään kahdelta kuukaudelta.

Harjoittelijan palkka on 85 % erikseen nimettyjen ammattien ja palkkaryhmien 1. vuoden palkasta. Harjoittelijan palkkaa voidaan maksaa, kunnes työkokemusta kyseisestä ammatista on kertynyt vuosi tai 10 kuukaudelta niissä tilanteissa, joissa työntekijälle on ensin maksettu kahden kuukauden ajan koululaispalkkaa. Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittaneelle maksetaan palkkataulukon kolmannen vuoden työntekijän palkkaa.

Nuorelle maksettavan palkan suuruus määräytyy työkokemuksen sekä tehtävän ja työsuhteen mukaan.

Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelusta ja sen ehdoista neuvotellaan vuosittain Kaupan liiton ja Palvelualan ammattiliitto PAMin välillä.

Lue lisää palkan sivukuluista täältä.

MITÄ TUKEA VOIN SAADA NUOREN PALKKAAMISEEN?

Nuoren palkkaamiseen voi saada myös tukea. Tuen saamiseen vaikuttaa muun muassa se, minkä ikäisestä nuoresta on kyse, tuleeko hän oppisopimuskoulutukseen, onko hän ollut työtön ennen työsuhteen alkua ja mikä hänen koulutustaustansa on.

Työllistäminen palkkatuella

Palkkatuki on rahallinen tuki, jolla TE-palvelut  korvaa työnantajalle osan työttömän työnhakijan palkkauskustannuksista. Selvitä, täyttyvätkö palkkatuen saamisen ehdot.

Lisätietoa palkkatuesta TE-keskuksen sivuilta.

Koulutuskorvaus

Jos työntekijä suorittaa ammatillista tutkintoa oppisopimussuhteessa, työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Koulutuskorvaus maksetaan yleensä jaksojen mukaan kaksi tai kolme kertaa vuodessa tai kertakorvauksena koko oppiajalta. Korvaus on enintään joitakin satoja euroja kuukaudessa. Koulutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen hinnasta.

Jos oppisopimuskoulutettava henkilö on työtön, voi työnantaja saada myös TE-toimiston maksamaa palkkatukea.

Lisätietoa oppisopimuksesta löytyy osoitteesta opintopolku.fi.

NUORIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

Nuoren työntekijän ikä vaikuttaa siihen, millaisia työtehtäviä ja työaikoja he voivat tehdä. Alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin pitää soveltaa lakia nuorista työntekijöistä.

18 vuotta täyttänyt työntekijä voi tehdä lähtökohtaisesti kaikkia samoja työtehtäviä kuin vanhemmatkin kollegansa. Perehdyttämisestä pitää luonnollisesti huolehtia asianmukaisesti.

Lain mukaan nuorella voi teettää tavanomaisia kaupan alan työtehtäviä. Usein kysytään, voiko alle 18-vuotias työntekijä myydä alkoholia tai tupakkaa. Jos myymälän tuotevalikoimaan kuuluu alkoholi ja tupakkatuotteet, nuori voi työskennellä kassalla, mutta samaan aikaan työvuorossa on oltava kuitenkin myös vähintään yksi täysi-ikäinen työntekijä.

Työaika

15 vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin täysi-ikäisten työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä. Työntekijät, jotka ovat alle 15-vuotiaita, voivat työskennellä koulujen loma-aikana enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Nuoren työntekijän työaika ei saa kuitenkaan ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Lepoajat

15 vuotta täyttäneelle työntekijälle on annettava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Alle 15-vuotiaalle on annettava vähintään 14 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Myös työajan sijoittelun määräykset vaihtelevat sen mukaan, onko nuori työntekijä alle vai yli 15-vuotias.

15 vuotta täyttänyt nuori saa itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan suostumuksella nuori itse.

Tarkemmin nuoria, alle 18-vuotiaita, työntekijöitä koskeviin erityissäännöksiin voi tutustua täältä.  Erityissäännökset on kirjattu myös lakiin nuorista työntekijöistä.

NUORTEN JOHTAMISEN 10 TEESIÄ

Kauppa on monelle nuorelle elämän ensimmäinen työpaikka. Tämä tuo haasteita myös esimiestyölle ja perehdytykselle.

Kaupan alalla työskentelevä nuori muodostaa käsityksensä työelämästä ja erityisesti kaupan alasta kokemansa perusteella. Onko työelämä reilua ja oikeudenmukaista, onko siellä mahdollisuutta esittää omia näkemyksiään tai ehkä jopa tehdä kehittämisehdotuksia? Tuleeko jokaisen kantaa vastuuta omista töistään? Onko työelämä tavoittelemisen arvoista?

Nuoria kannattaa myös kuunnella. Heillä on paljon osaamista ja ideoita. Heidän sukupolvensa on tärkeä osa kaupan asiakaskuntaa ja tulevaa työvoimaa. Heidän kauttaan saa näkymän lähitulevaisuuteen.

Hyvään johtamiseen kannattaa panostaa.

Kaupan liitto on laatinut 10 teesiä nuorten hyvästä johtamisesta. Teesien tarkoituksena on rohkaista yrityksiä kannustavaan ja osallistavaan johtamiseen.

10 teesiä

Lähiesimies...

• on reilu ja joustava
• kannustaa
• kuuntelee ja on paikalla
• antaa rakentavaa palautetta ja hänellä on valmius myös vastaanottaa palautetta itse
• kehittyy itse ja edesauttaa myös alaisten kehittymistä
• satsaa perehdyttämiseen ja työturvallisuuteen
• arvostaa erilaisuutta, mukaan lukien monikulttuurisuutta
• antaa haasteita ja vastuuta
• kehittää vuorovaikutustaitojaan
• tuntee työehtosopimuksen ja lain mukaiset velvollisuutensa ja oikeutensa esimiehenä

Teesit on tarkoitettu suuntaviivoiksi onnistuneeseen, tämän päivän esimiestyöhön.

TYÖELÄMÄÄN PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖTURVALLISUUDESTA HUOLEHTIMINEN

Esimiestyö alkaa työsopimuksen tekemisestä ja perehdyttämisestä. Hyvä esimies satsaa perehdyttämiseen ja työturvallisuuteen.

Nuori työntekijä tulee perehdyttää erityisen huolellisesti työtehtävään. Huolellinen perehdytys tehtävään ja talon tapoihin antaa työpaikasta hyvän kuvan. Panostus kannattaa, sillä oikeiden tapojen oppiminen heti työsuhteen alkumetreillä maksaa myöhemmin takaisin jokaisen perehdytystunnin. Hyvä perehdytys on tärkeää myös siksi, että siten voidaan välttyä mahdollisilta tapaturmilta.

Hyvän esimiehen on tunnettava työsuhteen määräykset ja noudatettava niitä.

Lain mukaan terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos työ on kevyttä myymälä- tai toimistotyötä tai jos nuorella on alle vuoden vanha lääkärintodistus, josta hänen soveltuvuutensa selviää. Terveystarkastusta ei myöskään tarvita, jos työsuhde kestää enintään kolme kuukautta.

Työnantajan on kuitenkin pidettävä luetteloa kaikista niistä nuorista, joiden työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta.  Lisätietoa nuoria työntekijöitä koskevasta laista löytyy täältä.

NUOREN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN

Jos olet palkannut vailla ammatillista koulutusta olevan nuoren töihin ja hän osoittautuu hyväksi ja opinhaluiseksi työntekijäksi, voit ehdottaa hänelle liiketalouden perustutkinnon suorittamista näyttötutkintona tai oppisopimusta.  

Jos nuori on tullut kaupan alalle töihin suoraan peruskoulusta vailla ammatillista koulutusta, hän voi suorittaa liiketoiminnan perustutkinnon tai sen osan. Perustutkinto on niin sanottu alalletulotutkinto eli antaa valmiudet perusammattitehtäviin. Jos nuori on hankkinut jo hieman enemmän työkokemusta ja haluaa syventää ammattitaitoaan, hän voi suorittaa ammattitutkinnon.

Eniten suoritettu ammattitutkinto kaupan alalla on liiketoiminnan ammattitutkinto, myynnin ja markkinointiviestinnän osaamisala. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet hallitsevat vaativimmat työtehtävät jollain kaupan osa-alueella, esimerkkinä tällaisesta on liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, kaupan osaamisala.

Tutkinnon suorittamiseksi voidaan solmia oppisopimus, joka on määräaikainen työsuhde. Oppisopimusopiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yritykselle maksetaan koulutuskorvausta, jonka suuruus voi olla joitakin satoja euroja kuukaudessa.

Työssä opitaan tehtävään nimetyn työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Työpaikkaohjaajaksi soveltuu kuka tahansa ohjaamiseen motivoitunut ja tutkinnon edellyttämän ammattitaidon hyvin hallitseva työpaikan esimies tai työntekijä. Työssä oppimista täydennetään oppilaitoksen lähiopetuksessa. Hankittu osaaminen osoitetaan työssä näytöllä, joka arvioidaan.

Lisätietoa oppisopimuksesta löytyy osoitteessa opintopolku.fi

KIINNOSTAAKO KAUPAN ALA NUORIA?

Houkutteleeko kaupan työ nuoria? Mikä on nuorille työssä tärkeää? Mitä nuoret työltä kaipaavat?

T-Media, Talous ja nuoret TAT ja Oikotie kysyvät vuosittain nuorilta muun muassa eri toimialojen vetovoimaisuudesta Kun koulu loppuu -tutkimuksessa. Tutustu tuoreimpiin selvityksiin täällä.

Sekä lukiolaisten että peruskoululaisten keskuudessa kaupan ala sijoittuu kymmenen kiinnostavimman alan joukkuun, ja ammattitilliset opiskelijat pitivät sitä toiseksi kiinnostavimpana toimialana. Nuoret arvioivat, että kaupan alan työpaikoilla on hyvä työilmapiiri. He pitävät myös kaupan alan työllisyysnäkymiä melko hyvinä ja työtehtäviä melko kiinnostavina verrattuna moniin muihin aloihin.

Nuoret haluaisivat enemmän työelämään liittyvää tietoa ja opetusta kouluihin. Koulujen ja yritysten välisen yhteistyön avulla nuorilla olisi mahdollisuus saada lisää kaipaamaansa työelämätietoutta. Yhteistyömuotoja on monenlaisia kuten esimerkiksi nuorten ja opetushenkilöstön yritysvierailut ja työelämään tutustumisjaksot, yrityksen edustajan vierailut oppitunneilla, opettajan ja yrittäjän yhdessä ideoimia tehtäviä tai pieniä toimeksiantoja oppilaille tai vaikkapa kummiluokkatoiminta.

TYÖNANTAJIEN TARINOITA NUORTEN JOHTAMISESTA

Kaupan ala työllistää toimialoista eniten nuoria. Kauppa on monelle nuorelle myös ensimmäin oikea työpaikka. Kaupan alan ammattilaiset kertovat seuraavassa kokemuksiaan nuorten johtamisesta.

Paras pomo saa nuoret innostumaan työstään

Alepa Kampin keskuksen myymäläpäällikkö Siina Siponen sai syksyllä 2015 työpaikalleen yllättävän puhelun. Helsingin Sanomien toimittaja soitti ja kertoi, että myymälän työntekijät olivat ilmoittaneet hänet lehden järjestämään Paras pomo -kilpailuun.

”Eivät työkaverit mitään ennakolta kertoneet, mutta olihan se mukava yllätys”, kymmenen finalistin joukossa kunniakkaasti kaupan alaa edustanut Siponen muistelee.

Pari vuotta sitten avattu Alepa sijaitsee yhdellä Suomen vilkkaimmista liikepaikoista; kauppakeskuksessa käy 700 000 asiakasta viikossa. Alepassa vierailee päivittäin noin  4 000 asiakasta, mikä käytännössä tarkoittaa, että pieni myymälä on lähes aina täynnä.  Aukioloajat ovat pitkät, joka päivä läpi vuoden kello 6–24.

Kiireestä ja vilskeestä huolimatta kaupassa on hyvä tunnelma ja naurukin kaikaa. Kisaan Siposen ilmoittaneet työkaverit sanovat, että se on pomon ansiota.   Eikä pomokaan säästele kehujaan henkilöstöstä puhuessaan. Nuori, keski-iältään vain 25-vuotias henkilökunta on kokonaisuudessaan myymäläpäällikön itsensä rekrytoima.

”Samanhenkinen porukka, joka on paljon yhdessä myös vapaa-ajalla. Jokaisella on tilaa olla oma itsensä, mutta kaikki toimivat yhdessä ja auttavat toisiaan hyötyen toistensa vahvuuksista”, Siponen kuvailee.

Selkeästi mutta joustavasti

Kun Siponen rekrytoi henkilökuntaa, hän kiinnittää huomiota ennen muuta persoonaan ja asenteeseen. Koulutus tai aiempi kokemus painavat vaakakupissa vähemmän. Työ tekijäänsä opettaa. Paineensieto- ja omaksumiskykyä sen sijaan vaaditaan.

Siponen sanoo olleensa töissä kaupassa aina. Johtamistaitoja hän oppinut paitsi S-ryhmän koulutuksissa, ennen muuta töiden kautta.

”Olen napsinut parhaita paloja omilta esimiehiltäni.”

Noin parikymmenen hengen tiimiään hän johtaa kolmen periaatteen voimin: tasapuolisuus, avoimuus ja kannustaminen.

”Nuoret odottavat selkeitä, mutta joustavia ohjeistuksia. On oltava selvät vastuualueet, mutta jokaisen on pystyttävä paikkaamaan toisiaan.”

”Arvokasta on, jos esimies pystyy huomioimaan työntekijöidensä persoonallisuuspiirteet johtamistilanteissa. Joillekin riittää lempeä ohjaus, toiset vaativat rajumpaa rakkautta”, Siponen kuvailee.

Samalla pitää muistaa, että nuoret ovat usein herkkiä ja ottavat asiat joskus liikaakin itseensä.

”Negatiivinen palaute saattaa jättää pitkät arvet, mutta kannustavalla palautteella sitä vastoin voi olla valtavat positiiviset vaikutukset. Hienointa esimiesroolissa on olla onnistumisten mahdollistaja: nähdä kuin nuoret oivaltavat, oppivat ja kehittyvät.”

Duunia nuorille

Kauppias Janne Jutila Hakunilan K-Supermarketista Vantaalta kertoo pitävänsä työskentelystä nuorten kanssa. Siksi hän mielellään palkkaa töihin alle kolmekymppistä väkeä.

”Nuoret ovat tunnollisia, motivoituneita ja avoimia. He oppivat nopeasti uusia asioita ja heillä on hyvät vuorovaikutustaidot. Kun tekee töitä nuorten kanssa, pysyy itsekin nuorena”, hän hymyilee.

Jutila ei tunnista nähneensä sitä vastuutonta ja chillailevaa sukupolvea, josta muun muassa sosiaalisessa mediassa paljon puhutaan.

”Nuoret tulevat ajoissa töihin siinä, missä muutkin ja hoitavat työtehtävänsä kunnolla. He ovat tarvittaessa myös joustavia.”

Tietysti esimiesten on muistettava, että heillä täytyy olla riittävästi aikaa perehdyttää nuoret niihin työtehtäviin, joita heiltä vaaditaan. Nuoret kaipaavat tsemppausta ja valvontaa kuten muutkin ja arvostavat sitä, että heistä ja heidän elämästään ja jutuistaan ollaan kiinnostuneita.

”Ole läsnä ja ole oma itsesi, se on neuvoni nuoria työllistäville kauppiaille.”

Mahdollisuus tehdä töitä ja oppia

Kauppiaana Janne Jutila haluaa mahdollistaa nuorille myös opiskelun työn ohessa esimerkiksi työvuorosuunnittelun avulla. Tälläkin hetkellä K-Supermarket Hakunilassa työskentelee nuori oppisopimuskoulutuksessa. Tähtäimessä on kahden vuoden määräajan jälkeen vakituinen työpaikka.

Janne Jutila sanoo, että Keskon nuorten työllistämiseen kannustava K-duuni on erinomainen toimintamalli silloin, kun kauppias haluaa töihin alle kolmekymppistä henkilökuntaa. Ketjulta löytyy tukea nimenomaan rekrytointiin eli se mahdollistaa kontaktit nuoriin työhaluisiin ihmisiin.

”Esimerkiksi tässä oppisopimustapauksessa sain listan, parikymmentä nimeä, nuorista, joilla oli mahdollisuus palkkatukeen. Valitsin sitten itse haastattelun perusteella Camillan meille töihin ja oppiin. Persoona, motivaatio, halu oppia ja tausta olivat tärkeimmät valintakriteerit”, Jutila summaa.

K-Supermarket Hakunilassa kipinää alaan ottaa säännöllisesti myös kesätyöntekijöitä, Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelijoita ja tettiläisiä.

Työpaikkaohjaaja saa ja antaa

Klaukkalan Tokmannin myymäläpäällikkö Marjut Ojanperä-Larkka aloitti kaupan töissä jo 11-vuotiaana lähikaupan apulaisena. Vuosia kaupassa on kertynyt jo 27, joista 11 yrittäjänä.

Erilaisia tutkintoja suorittavien nuorten työnohjaus on kuulunut Ojanperä-Larkan elämään jo vuosien ajan. Klaukkalassakin heitä ja muita nuoria työntekijöitä on 2–6 vuosittain.

Kaupan alan rautainen ammattilainen palkittiinkin vuonna 2016 Vähittäiskaupan vuoden 2015 työpaikkaohjaajana. Valinnan takana olivat Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus, Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Helsingin Kauppiaitten yhdistys ry., jotka näin haluavat nostaa esille hyvän työpaikkaohjauksen merkitystä nuorten työllistymisen takana.

Ojanperä-Larkan ohjauksessa olevien opiskelijoiden joukossa on ollut myös erityistä tukea vaativia opiskelijoita, muun muassa kehitysvammaisia. Opiskelijat tekevät myymälässä samoja töitä kuin muutkin myyjät, mutta suoritettavan tutkinnon mukaan joukkoon lisätään osastovastaavan, myymäläpäällikön tai vaikkapa turvallisuusvastaavan töihin kuuluvia tehtäviä.

Avointa ja vastavuoroista

Ojanperä-Larkka toteaa, että työpaikkaohjaus edellyttää paitsi vankkaa kaupan alan osaamista, myös malttia, ihmistuntemusta, rauhallisuutta ja jämäkkyyttä. Täytyy olla halua ohjata ja perehdyttää, mahdollisuutta sitoutua asiaan ja kykyä toimia johdonmukaisesti. Työ on samalla palkitsevaa.

”On hienoa seurata vierestä, kun nuori oppii ja kokee onnistumista, kiinnostuu ja kyseenalaistaa. Silloin kun perehdytys ja kanssakäyminen ovat avointa ja vastavuoroista, molemmat osapuolet saavat valtavasti lisää ideoita, osaamista ja varmuutta.”

Yhä useammat nuoret kärsivät erilaisista oppimisvaikeuksista. On kuitenkin tärkeää, että myös he saavat tutkinnon suoritettua ja työllistyvät.

”Käymme tarkemmin läpi esimerkiksi työelämän säännöt; mitä ne ovat, mihin ne vaikuttavat ja miksi niitä tarvitaan. Puhumme siitä, mitä voi tapahtua, jos niitä ei noudata. Erityisesti korostan, että työpaikalla on turvallista olla ja apua saa ihan kaikilta, kun vain kysyy ja pyytää neuvoa.”

Ojanperä-Larkka korostaa, että toimiva työyhteisö on kuin suuri perhe: kaikki ovat mukana niin ilossa kuin surussa tukien toinen toistaan.

”Kun kyse on erityistä tukea tarvitsevasta nuoresta, on hyvä saada hänen tilanteestaan tai tuen laadusta tietoa etukäteen. Yhteistyö nuoren ohjaajan tai opettajan kanssa on ihan ehdoton apu. Syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee ennen kaikkea yhteisön, jossa on turvallista olla.”